tiistai 23. maaliskuuta 2010

PART IV - Germinating

Ostamieni siementen idätys alkoi tammikuussa C. Galapagoensella ja Inca Red Dropilla (Capsicum Baccatum), jotka laitoin Bauhausista ostettuihin turvenappeihin itämään. Incoista 1. siemen itikin istutuskelpoiseksi jo 14.1, toinen 20.1. ja kolmas 22.1. Idätys tapahtui noin 29 asteessa kylpyhuoneen lattialämmityksen lämmössä. Itämiprosentiksi muodostui 75. Idettyään Incat pääsivät suoraan vulkaaniseen soraan isoon altakasteluruukkuun, jossa on 2 litran vesitila. Hieman itseänikin epäilytti miten idut sopeutuisivat vulkaaniseen soraan, ja ennen kaikkea miten ne saisivat riittävästi vettä alussa kun juuret ovat vielä lähes mitättömät ”tuntosarvet” ja vesi aika kaukana ruukun vesitilassa. Aikani asiaa pähkittyäni keksin ratkaisun; ”purin” turvenapit joissa siemenet itivät ja otin niistä kookoskuituverkon, jolla turvenapit pysyvät kasassa, talteen. Sitten tein tuosta kookoskuituverkosta ”vedenjohtimen”, jonka ”istutin” altakasteluruukkuun pystysuuntaan siten, että alaosa on aika syvällä kosteammassa sorassa. Itse chilinidun puolestaan istutin sitten kookoskuidun yläosaan. Näin chili saa heti alussa riittävästi vettä, jonka kookoskuitu nostaa sille kapillaarisesti alempaa kosteasta sorasta. Hetken päästä chili kasvattaa itselleen jo riittävän juuriston ja hakee veden itsekseen soran kosteudesta. Kookoskuidun palanen voi lopuksi jäädä soraan ”kuolleena” materiaalina. Systeemi tuntui toimivan ja kaikki Incat jäivät henkiin ja voivat edelleen enemmän kuin hyvin. Talouspaperi ei muuten toimi vedenjohtimena yhtä hyvin kuin kookoskuitu vaan imee huonossa tapauksessa itseensä esim. lannoitteesta yliannoksen ja tappaa nuoren idun.
C.Galapagoensen kohtalo ei sen sijaan ollut yhtä auvoinen kuin Incoilla. Idätys alkoi turvenapeissa 11.1.2010, lämpötila sama 29 astetta kuin Incoillakin. Kuukauden vikana päivänä kyllästyin odottamaan ja vaihdoin idätysalustaa Chilivaarinkin käyttämään kelluvaan talouspaperiin. 6 viikon kuluttua tästä siemenet olivat jo tummuneet aivan ruskeiksi ja tuomitsin ne mädäntyneiksi ja roskiin. Amatööri ei siis pystynyt luomaan Galapagos-saarilla tapahtuneen evoluution edellyttämiä itämisolosuhteita kylpyhuoneeseen… :) Ehkä joku toinen kerta yritän näitä villichilejä uudestaan, saa nähdä.
Seuraavaksi 19. tammikuuta pääsivät kelluvalle talouspaperille ”Himalayan bird eye” -siemenet, kuten ne ristin, jotka kaivoin esiin Ranskasta ostamastani vuorisuolasekoituksesta, sekä Fataliilta tilatut C04409 (C.Chinense) 20.1. ja Aji Cristal 27.1. Nämä kaikki idätin suoraan duunissa etten joudu helmikuun pakkasissa roudaamaan ituja kotoa töihin. Tämä asetti uusia haasteita idätykselle, sillä töissä ei ollut lattialämmitystä käytössä :) vaan lämpötilaksi sain vain noin 23-25 astetta patterin viereisellä pöydällä. 
Nepalilaiset siemenet itivät 31.1.-5.2. välisenä aikana melko hyvällä prosentilla - edes makaaminen kuivattuna vuorisuolan seassa kaupan myyntipakkauksessa ei ollut hävittänyt näiden siemenien elinvoimaa! Myös C04409 iti suhteellisen nopeasti, ensimmäinen siemen 4.2. ja toinen 15.2. eli noin kolmessa viikossa.
Aji Cristal sen sijaan osoittautui vaikeammaksi tapaukseksi. Reilun 3 viikon jälkeen mitään ei ollut tapahtunut kolmelle kostealla talouspaperilla makaavalle siemenelle vaikka olivat muovikelmun alla kosteassa. Chilifoorumilta luin sitten jonkun muun chilin kasvattajan vastaavasta ongelmasta Aji Cristalin kanssa, johon tämä kasvattaja oli löytänyt apua lämpötilan selvästä nostamisesta. Otin siis härkää sarvista ja nostin idätyskupin pöytälampun kuuman virtamuuntajan päälle (+55-65 astetta), jolloin sain lämpötilan nousemaan talouspaperin pinnalla nopeasti yli 30 asteen. Ei mennyt kuin pari päivää ja 1. siemen iti! Aji Cristal näytti siis tarvitsevan selvästi korkeamman idätyslämpötilan kuin muut idättämäni chilit. Ei ehkä tilastollisesti merkitsevä aineisto vielä mutta näppituntuma kuitenkin. ;)
Lopuksi laitoin vielä Fataliilta saamiani yllätyssiemeniä itämään muutaman erilaisen, pari ”oranssihattuista” ja yhden pienen tavallisen näköisen. En tiedä mitä chilejä niistä itää mutta sittenhän se nähdään… Tietääköhän muuten joku minkä chilin siemenellä on sellainen kirkkaan oranssin värinen heltta siinä kohtaa siementä, mistä itu puskee aikanaan ulos? Idätys alkoi kelluvalla talouspaperilla lämpöä hohkaavan pöytävalon muuntajan vieressä 12.2. ja 2 ensimmäistä siementä iti 17.2. mennessä ja kaikki kolme oli lopulta ruukutettu viikon 8 alussa.
Alla kuva yhdestä itäneestä ja vulkaaniseen soraan kasvamaan siirretystä Inca Red Dropista, joka tyylikkäästi laski siemenensä kuoren sirkkalehtiensä väliin ikään kuin tribuutiksi omalle itämiselleen. Runollista.



2 kommenttia:

  1. Tuo kirkkaan oranssin värinen "heltta" on vain jäänne podista mistä se on kerätty, siemeniin jää joskus pieniä paloja hedelmälihaa kiinni.

    VastaaPoista
  2. Kiitos tiedosta, eipä tullut itselle mieleenkään tuo kun en ole aikaisemmin huomannut vastaavaa muissa siemenissä.

    VastaaPoista